Ketkä sitä kitarasivua halusivat?

Sitä vaan, että täälä tuntuu olevan sellaisia herrasmiehiä, että joku saattaa tietää mitkä mikit kannattaa hommata?
(lähinnä aktiivit. oon kattellu Seymoureita ja sielä on yks joka tosissaan kiinnostaa...)
Kertokaa mielipiteenne
 
mikäs kitara mieheltä löytyy? ...jos on stratomallinen niin sitten, jos rahaa löytyy, tallaan hs3:nen ja keskelle ja kaulaan yngwien signature mikit. mutta halusit aktiivi mikit??? miks ihmees, kun passiiviset mikit ei laita vahvarias matalaksi eli ei puuroudu sitten millään kokoonpanolla, mut jos kuitenkin haluat aktiiviset niin ainoa oikea on emg:n 81:set.
 
Grimmulle: Lueskelin mielenkiinnolla sivujasi, ja täytyy myöntää että en oikein ole samaa mieltä kanssasi asioista joita tuolla on. Ensinnäkin, kirjoitat seuraavaa: "kukaan ei voi mitenkään tykätä kaikenlaisesta musiikkista." -väärin. En näe mitään syytä sille miksi joku ei voisi tykätä kaikenlaisesta musasta, helvetti, itsekkin kuuntelen aika vaihtelevan tyylistä kamaa. Ainoat tyylit joista en pidä, ovat ehkä joku kantri ja... ...afrikkalainen bongorummuilla säestetty heimomusiikki! (Tai jotain sinne päin...) Viimeisin biisi mikä kolahti kunnolla on Bomfunk MC's:n Super Electric.

En tiedä muista, mutta itse olen aina pyrkinyt erottautumaan joukosta musiikkimakuni osalta, enkä koskaan ole sanonut tykkääväni/inhoavani jotain bändiä vain, koska joku muukin niin sanoo. Haistakoot vittu sellaiset ketkä valittaa jonkun toisen muusiikkimausta. Itselläni on valitettavasti ollut kunnia tuntea eräs tällainen henkilö, toivon että kukaan muu ei sitä ole kokenut.

Tämä paska siis koskien sivujasi yleisesti, mutta sitten itse pää-aiheeseen, eli kitarasivujesi kimppuun: "Neck-through on kaikin puolin parempi ratkaisu kuin pulttikaula." Tästäkin voidaan olla eri mieltä. Mitäs jos joku vahingossa onnistuu katkaisemaan kaulan tuollaisesta konstruktiosta? Veikkaan, että korjauslasku voi olla hieman suurempi kuin vastaava operaatio pulttikaulaiseen. Voihan sen tietty yrittää liimata kasaan mutta taitaa tatsi huonontua aika lailla. Muuten tekstisi on aika lailla asiaa.

Sitten tallasta: väitän, että Ibanezin Lo-Pro Edge on parempi kuin aito Floyd Rose. Molemmissa on erinomainen työn jälki, molempiin on takuulla saatavissa varaosia, mutta Lo-Prossa on 10 kertaa parempi kammen tuntuma kuin aidossa Floikassa. Tai no, ehkä sekin on makuasia, itse ainakin tykkäsin aivan helvetisti kuin kaupassa kokeilin. Itseasiassa tilasin thomannilta itselleni RG550EX:n, niin hyvältä tuo paikallisessa Karjalan Musiikissa koeajettu keppi vaikutti.

"Intonaation säätö onkin oikeastaan Floyd Rosen ainoa heikkous." Niin, ja lisäksi sustain huononee tavallisempiin tallaratkaisuihin verrattuna. Joillekkin ongelmia tuottaa myös tietynlainen soittotyyli: tukevat kämmenensä tallaa vasten jolloin vire heilahtelee ikävästi ja kaiuttimesta tuuttaa ulos täyttä paskaa.

Niin, ja fluttereiden teko onnistuu kyllä ilman jäykkää kampeakin, ainakin omalla tämänhetkisellä paska Yamahallani. Keppi on jumalauta 10 vuotta vanha, mutta silti tuo talla (huom. kopio sellainen) pitää vireen aika hyvin. Noh, kohta pääsen siitä eroon, kun tuo uusi Ibanezi saapuu thomannilta parin viikon päästä :)

Tämän paskan oli siis tarkoitus olla sitä ns. rakentavaa kritiikkiä, joten elkää äijät vetäkö herneitä nenään. Ja kyllä täytyy myöntää, että kateeksi käy, grimmu, tuon helvetin hienon keppisi takia. Tahtoo samanlaisen, mutta kun raha ei kasva puissa...
Huhhuh, kylläpäs tuli tekstiä, nyt on parasta lopettaa.
 
Apina: Olen kyllä Grimmun kanssa samaa mieltä, epäilen ettei kellekään kolahda ihan kaikenlainen musiikki. Erilaisia musiikkityylejä on aivan helvetisti. En väitä ettei ajatuksissasi olisi perää, koska itselläkin on koneella musaa aika laidasta laitaan, ja kaikki tulee usein kuunneltua.

Neck-thru:sta, olet ihan oikeassa. Korjaaminen saattaa olla helvetin kallis prosessi ja prikulleen samanlaista tuskin saa enää. Mutta soitettavuus Neck-thru:lla on ihan omiaan ja siksi ottaisin jonkunlaisen neck-thru:lla varustetun kitaran itsekin mielelläni. Oletko kuullut, että jollakin olisi mennyt neck-thru -kitarasta kaula poikki?

Lo-Pro Edge:stä, siinä on toki parempi soitettavuus kuin originaalissa floikassa, koska virittimet ovat siellä takana, eikä käsi vahingossakaan kosketa niitä. Tuosta kammen tuntumasta en sano mitään, kun saan sitä kokeilla vasta ensi viikolla uudessa kitarassani :) Sitten muuta, Lo-Pro Edge on tehty valetusta metallista, eli se ei ole niin kestävä kuin kunnon metallista valmistettu originaali. Esim. Steve Vai, joka käyttää Lo-Pro Edgejä, on haukkunut aika pahasti niitä. Uransa aikana on kuulemma hajottanut jo toistakymmentä Lo-Pro Edgeä, mutta parissa kitarassaan oleva origimaali on kestänyt mainiosti jo useita vuosia.
Originaali ei edes kuulemma kadota sustainia, niinkuin nämä "softmetal" -kopiot.


Ei sitten tästäkään herneitä nenään :)

BTW, mulla on ollut Ibanez RG570EX, onnea vaan sun RG550EX:lle!
 
En ole kuullut, että kellään olisi mennyt kaula neck-thrusta poikki, mutta teoriassa se on mahdollista. Mutta eipä sillä nyt niin väliä, tarkoitukseni oli vain selventää, että neck-thrussa on olemassa huonojakin puolia kaiken sen hyvän lisäksi. :)

Hmm, enpä ole missään nähnyt Vain haukkuvan Lo-Prota, muutenkin tuo hieman kummastuttaa. Hänellähän oli 80-luvun kieppuroissa mahdollisuus valita useista eri kitaravalmistajista mieluisensa. Mies päätyi ibaneziin, ja nyttemmin ibanez toimittaa hänelle ilmaiset kitarat sitä vastaan että saavat myydä keppejään Vain nimellä. Enkä nyt ihmettele, jos noita hajonneita talloja on kertynyt, kun äijä kuitenkin soittaa suurimman osan ajasta niillä, ja ne saa kyllä keikoilla aikamoista kyytiä videoiden perusteella.

"Originaali ei edes kuulemma kadota sustainia, niinkuin nämä "softmetal" -kopiot." Tuosta en voi mitenkään olla samaa mieltä. Eihän se mitenkään ole mahdollista että ääni siirtyisi tallasta runkoon jonkin laakerointisysteemin läpi yhtä nopeasti kuin vaikkapa jossain kiinteässä tallassa.

"Tuosta kammen tuntumasta en sano mitään, kun saan sitä kokeilla vasta ensi viikolla uudessa kitarassani", kerro heti mikä kitara? :)

Ainiin, kiitoksia onnitteluista!
 
Niin ja lisäyksenä se että mikäli vaikka teettäessä kitaran haluaa sitä orig. stratosoundia niin tietty siinä pitää pulttikaula olla :)

Ja miksei muka kaula voisi tuosta katketa? Aika heikkoja ne loppujen lopuksi ovat(kai). Dingon kitaristin Les Paulista oli muistaakseni 3 kertaa katkennut kaula(liimakaula) ja Malmsteenin ynkän "play loud"-stratostakin 3 kertaa lapa katki...että näin. Niin minä olen ainakin saanut noista neck-thru:ista sellasen kuvan että sellainen auttaa melkein ainoastaan tuohon kaulaliitoksen sulavuuteen. Jossain sustainissa on miljoona erilaista lähtökohtaa(kielien paksuus, korkeus, vanhuus, mikit, mikkien korkeus, mahd. efektien määrä sekä asetukset, vahvistin, johtojen pituus...etc..) :cool:
 
Joo, kyllä se kaula toimii jos on korjattavissa. Ei ehkä itse kaula katkee helposti, mutta esim. jacksoneissa lapa napsahtaa suht. helposti jos se kolahtaa. Vanha kitaransoiton opettaja kertoi että se on nähny paljo jacksoneita joista on katkennu lapa, ja korjattavaksi on tullut myös epiphonen strato kopioita joissa on "tippuva" lapa. Mutta joo, en usko että kaula helposti katkee, mutta jos kumminki kaula tai lapa hajoo eikä voi korjata niin mielummin siinä vaiheessa omistan pulttikaulaisen ;)
 
Enpäs heti huomannutkaan, että täällä oli keskustelu lähtenyt käyntiin. Mulla ei ole hirveästi varaa surffailla täällä joka päivä, kun on modeemi, niin jos jollain on jotain asiaa niin toivoisin, että lähettäisitte postia, niin ainakin tulee vastauksia:

grim@mbnet.fi