Originally posted by disasterpeace
Mä löysin Imperiumi.net(istä) meijän demon arvostelun
(Dewianin Helena on se mitä tossa kehutaan... ja syystä kehutaan)
SANCTUARY OF PAIN
The Key (CD-R)
***+
Tuskan pyhättöön marssitaan hieman epätahdissa koristen, ja avaimet sinne löytyvät syntikoista ja pitkäjuonteisista kitarafiilistelyistä. Kahdet erilaiset korinat siivittävät tasaisen kärsivällistä menoa, ja kolmannessa biisissä kerrassaan upeat naisvokaalit ottavat omansa. Olin oikeasti yllättynyt kun aika monissa demoissa mihin olen itse törmännyt ovat naisvokaalit olleet väriseviä, hentoja ja hieman nuotin ohi parkuvia - mutta tässä osutaan niin nappiin että pahaa tekee. Muuten päällimmäisenä nakertavana ongelmana on ehkä mainittu epätahtisuus: jokin soittimista yrittää aina välistä ensimmäiseksi, tai sitten laulu jää muista hengähdyksen verran jälkeen - *töks töks* on tulos. Unohtamalla valivali-osaston on tässä suunta kuitenkin kohdallaan. Kolmas biisi on ehdottomasti paras, eikä vähiten kauniin naissolistin ansiosta. Siinä on letkeä fiilis eikä yritetä liikaa; ainoastaan lopussa mukaan tuleva miesääni karsii tunnelmaa. Kunnon örinät tai puhdas sointi - ei jotain siltä väliltä. ...mutta se naisvokalisti, älkää piru vie päästäkö häntä minnekään.
Demon lopusta löytyvä kaljakorilla säestetty hoilotus oli hupaisa, toi ihan mieleen 80-luvun kosteat juhannukset, niinku perkele... ). -SK
Originally posted by ~Rappion Lapsi~
Toi epätahtisuus ois ehkä syytä korjata Epätahtista musiikkia on vittumaista kuunnella... Ja tahdissa soittaminenhan on kaiken perusta.