Necroraven
Member
- Nov 21, 2007
- 2,193
- 1
- 36
Haluaisikohan Celeb skannata kyseisen haastattelun jos sattuu lehden käsiinsä saamaan?
Meikäläiselle tipahti tänään postiluukkuun, hah. En kyllä tiedä miksi sitä enää tilaan; nykyään ihan paska lehti.
COB artikkelit ym
- Thread starter valkokukka
- Start date
Meikäläiselle tipahti tänään postiluukkuun, hah. En kyllä tiedä miksi sitä enää tilaan; nykyään ihan paska lehti.
Yle X:llä löytyi hauska haastattelu Jaskalta ja Jannelta.
http://ylex.yle.fi/radio/ohjelmat/x-ryhma/rundi/rundi-children-of-bodom
Muutamat naurut sai kyllä tuota kuunnellessa, hauskoja jätkiä ovat.
http://ylex.yle.fi/radio/ohjelmat/x-ryhma/rundi/rundi-children-of-bodom
Muutamat naurut sai kyllä tuota kuunnellessa, hauskoja jätkiä ovat.
Jahas, ei ilmesesti kukaan jaksanu skannailla. No niin, tässäpä siis joulukuun Soundin haastis.
Kansi
Sivu 1
Sivu 2
Sivu 3
Sivu 4
Sivu 5
Btw,ens maanantaina Teemalta klo 21 Rock-Suomen jakso koskien metallimusiikkia, missä myös Laihoa haastateltu. Tulee kyllä myöhemmin viikoksi näkyviin Yle Areenaan.
Kansi
Sivu 1
Sivu 2
Sivu 3
Sivu 4
Sivu 5
Btw,ens maanantaina Teemalta klo 21 Rock-Suomen jakso koskien metallimusiikkia, missä myös Laihoa haastateltu. Tulee kyllä myöhemmin viikoksi näkyviin Yle Areenaan.
@Celeb: Kiitoksia erittäin paljon <3 Oli ihan jees haastattelu mutta tuo "Sitten on taas niitä persreikiä kuten esimerkiksi Teksasissa, missä ketään ei kiinnosta pätkääkään"-kommentti sai aikaan aivan helvetillisen myötähäpeän tunteen. Sama ku sanois että "lol tää häiskä ei oo mun kaveri ku tää ei tykkää mun bändistä".
UnknownSoldier
Member
Alexin haastattelu EMP:en sivuilta:
Modernin metallin ahkerimpiin maailmankiertäjiin kuuluvan Children Of Bodomin loppuvuodesta ei puuttunut kiireitä. Muutaman kuukauden rauhallisempi aikakausi päättyy puolestaan maaliskuussa, kun helsinkiläisyhtye aloittaa taas uuden maailmankiertueen.
Eletään ennätyskuumaa heinäkuuta 2010. Helsinkiläinen Children Of Bodom on saanut myöhemmin ilmestyvän seitsemännen pitkäsoiton biisimateriaalin kasaan. Studiosession on määrä käynnistyä elokuussa.
- Saimme uuden soittokämpän alkuvuodesta 2010. Se oli aivan loistava juttu. Mehän treenasimme aikaisemmin sellaisessa komerossa, että se oli viedä järjen. Siellä oli aika nihkeätä suunnitella uusia biisejä, kun viereisistä soittokämpistä kuului punkkia, deathmetalia ja vaikka mitä. Uusi soittokämppä on parantanut työskentelyolosuhteita aivan älyttömästi. Nyt meillä on viimeinkin oma paikka, johon kukaan ei pääse häiritsemään, myhäilee laulajakitaristi Alexi Laiho.
Albumin suunnitteluvaiheessa Children Of Bodomin maailmassa tapahtui toinenkin suuren luokan muutos. Yhtye päätti nimittäin hyödyntää amerikkalaistuottaja Matt Hyden (mm. Monster Magnet, Slayer, Hatebreed) oppeja - aikaisemminhan Bodom ei ole kelpuuttanut studioonsa pääasiallista tuottajaa.
- Meidän Amerikan-puolen manageriosasto oli sitä mieltä, että tämä tuottajakuvio pitäisi nyt viimeinkin katsoa läpi. He antoivat muutaman mahdollisen työskentelykumppanin nimen ja pyysivät meitä ottamaan pientä miitingiä näiden kavereiden kanssa. Hehän olivatkin toinen toistaan kovempia äijiä ja kaikki tietysti tiesivät musiikista kaiken mahdollisen, Laiho kertoo.
- Hydessä tuntui kuitenkin olevan jotakin erityistä. Sitoutuminen ja innokkuus paistoivat hänen toiminnastaan. Matt todellakin painotti haluavansa tehdä meidän kanssamme parhaan COB-albumin koskaan ja päätimmekin lopulta ryhtyä työskentelemään hänen kanssaan.
Los Angelesissa asuva Matt Hyde lensi ensimmäisen kerran Suomeen keväällä 2010. Children Of Bodom oli tuolloin hiomassa uusia biisejään treenikämpällä ja Hyde ryhtyikin kuuntelemaan herrojen tuoretta toimitusta tarkoin korvin.
- Matt havaitsi biiseissä kaikenlaisia vivahteita ja mies heitti saman tien muutamia hyviä vinkkejä. Siis siitäkin huolimatta, että treenikämppäsoitossa nyanssit tapaavat vähän kadota. Muutaman kerran Matt jopa huomautti muutamista yksityiskohdista, joita hädin tuskin kuulee levyltäkään, kitaristi nauraa.
- Kyllähän sen huomasi, että Matt on työskennellyt monien kovien nimien kanssa. Mies esimerkiksi osasi ehdotella erilaisia vaihtoehtoja oikeassa hengessä. Hän ei yrittänyt olla mikään bändin haltuunsa ottava yksinvaltias vaan koko toiminta eteni hyvässä yhteishengessä.
Aamuviideltä studiossa
Maaliskuussa ilmestyvää "Relentless Reckless Forever" -albumia työstäessään Children Of Bodom myös nauhoitti harkitut demot kaikista uusista kappaleista. Laiho kiittelee vuolaasti tätä päätöstä.
- Olimme vain kerran aikaisemmin työstäneet kunnolliset demot ennen varsinaista levytysurakkaa. Olihan se aivan mielettömän hyödyllistä nauhoittaa ne alustavat versiot. Epämiellyttävien studioyllätysten mahdollisuus pieneni huomattavasti. Samalla säästyi varsinaista studioaikaa, kun nauhoituspaikassa ei enää tarvinnut niin paljon säätää, Laiho miettii ja jatkaa:
- Olin siltikin jossakin vaiheessa vähän huolissani, että saammeko me tämän rieskan äänitettyä aikataulun puitteissa. Meillähän oli nyt vähemmän studioaikaa verrattuna vaikkapa "Blooddrunk"-albumin sessioihin. Mutta sitten me ryhdyimme paiskimaan hommia aika hemmetin rankalla kädellä ja pistimme hommat tylysti purkkiin.
Hyde nousi tässä suhteessa varsinaiseksi työnjohtajaksi.
- Olihan Matt aivan mahdoton työjuhta ja kaveri joikin varmaan viisi litraa energiajuomia päivässä. Oikeasti tuntui, ettei sen miehen tarvinnut nukkua koskaan. Se oli aina joskus aamuviideltä vääntämässä studiossa nappuloita, Laiho nauraa.
Children Of Bodom nauhoitti pääosan "Relentless Reckless Forever" -albumista Hollolassa sijaitsevan Petrax-studion uumenissa.
- Los Angelesin meininkeihin tottunut Hyde oli aluksi ihmeissään, kun me kerroimme valinneemme levyn nauhoituspaikaksi Hollolan. Ehkä se oli aluksi vähän epäileväinen, että löytyykö sieltä Suomen maaseudulta tosiaan tarpeeksi hyvä studio. Mutta eipähän hänen tarvinnut paikan nähtyään enää epäillä, Laiho sanoo.
Nauhoitukset jatkuivat syyskuun aikana Hyden pajalla Kalifornian Van Nyusissa ja levyn viimeistely tapahtui Kanadan Vancouverissa.
- Purkitin soolot ja laulut Los Angelesissa. Petraxin-sessiot sujuivat aikataulun mukaisesti ja minullehan jäi lopulta tavallista enemmän aikaa kirjoittaa lyriikoita - tekstithän jäävät joka tapauksessa aina viimeiseksi. Sanoitukset ovat kylläkin aivan sitä samaa paskaa mitä ne ovat aina olleetkin. End of fucking story, Laiho räjähtää.
Ei aivan. Yhdenkään biisin nimessä ei ole Bodom-sanaa.
- Totta. Huomasin tämän jutun itsekin vasta jälkikäteen. Siinä tuli vähän fiilis, että oops, nyt taisi päästä jotakin unohtumaan. Pitänee laittaa sitten seuraavalle kiekolle pari Bodom-otsikkoa!
Millaista laulujen kirjoittaminen ja nauhoittaminen tällä kerralla ylipäänsä oli?
- Asuin Losissa sellaisessa getto-hotellissa ja kirjoittelin kaikenlaisia lyriikoita yön pimeinä tunteina. Olinkin sitten sopinut Mattin kanssa, että voin pirauttaa hänelle mihin aikaan tahansa, että nyt olisi valmista, ryhdytään huutamaan. Saattoihan se sitten olla vaikka aamulla kello viisi, kun minä sain sanoitukset valmiiksi ja fiiliksen kohdalleen. Huutamisen, ärjymisen ja kaiken riehumisen uuvuttamana menin sitten pariksi tunniksi nukkumaan ja sitten aloitin taas kirjoittamisen. Olihan se tavallaan helvetin rankkaa, mutta myös jotenkin helpompaa kuin aikaisemmin...
Vancouverilaisessa studiossa ääneen pääsivät myös muut yhtyeen jäsenet.
- Painelimme Vancouveriin juuri ennen Yhdysvaltain-kiertueen alkua. Nauhoitimme siellä niin sanotut mullikuorot ja muut levykokonaisuuden viimeiset pienet palaset. Samalla kuuntelimme lähes viimeistellyn albumin muutaman kerran alusta loppuun, Laiho sanoo ja pitää pienen tauon.
- Olihan sen ensimmäisen kuuntelun jälkeen aikamoinen voittajafiilis. Tiukasta aikataulusta johtuen sessiot olivat kuitenkin olleet melkoisen raskaat ja haastavat... Tämän vuoksi olikin sitten aivan mieletön fiilis tsekata valmis lätty kuukausien ahertamisen jälkeen. Muutaman lisäkuuntelun ja jokusen oluen jälkeen kiekko soundasi aina vain paremmalta. Ei mikään huono merkki!
Millaisesta albumista sitten on kysymys? Mihin kohtaan uutuus asettuu Bodom-asteikolla?
- Sitä on tietenkin sen verran syvällä tässä jutussa, että oman analyysin tekeminen on melkoisen mahdotonta. Mutta monet muut ovat kommentoineet, että levyltä kuulee tämän bändin eri aikakausia. Että siellä on esimerkiksi joitakin "Follow The Reaper" -tunnelmia havaittavissa ja toisaalta taas aivan uudenlaistakin meininkiä. Sen verran on lisättävä, että enhän minä todellakaan suunnittele levykokonaisuutta etukäteen tyyliin "kirjoitanpa nyt "Hate Crew Deathroll" -kakkosen" tai jotakin muuta tuollaista. Musiikin täytyy ihan oikeasti tulla täysin spontaanisti - tulee sitten mitä tulee, Laiho vakuuttaa.
- Omasta puolestani voin sanoa vielä sen verran, että uudelle albumille päätyi joitakin parhaita koskaan raapaisemiani sooloja. Myös Janne (Warman, koskettimet) onnistui sooloissa aivan loistavasti. Lisäksi kannusoundit ovat aivan pirun hyvät. Eivätkä ainoastaan soundit vaan myös Jaskan (Raatikainen, rummut) soitto toimii loistavasti. Hänen tulkinnassaan on helvetinmoista groovea.
Hiippareita estradilla
Entä mitä tarpeeksi ahkera yhtye tekee välittömästi studiosession päättymisen jälkeen? Lähtee tietenkin kahden kuukauden mittaiselle Yhdysvaltain-kiertueelle!
- Kyllähän me olemme jo olleet sen verran tien päällä tässä vuosien mittaan, että erilaiset kiertueet tuntuvat nykyään sulautuvan yhdeksi isoksi massaksi. Minulla on todellakin fiilis, että esimerkiksi "Blooddrunk"-levyn kiertueen alkamisesta on kulunut aivan järjettömästi aikaa. Siis jotakin kymmenen vuotta tai vastaavaa, Laiho nauraa.
- Mutta onhan tässä toisaalta kierrettykin maapallo muutamaan otteeseen ja rähisty menemään aivan täysillä. Ja saatu kaikenlaista muutakin aikaan siinä sivussa. Esimerkiksi yksi kokonainen coverlevy!
Children Of Bodom on myös oppinut viihdyttämään yleisön lisäksi myös itseään. Se on hyödyllinen taito jättikiertueita tekevälle ryhmälle.
- Viime syksyisen rundin Halloween-keikka oli todella hauska pläjäys. Kelasimme ennen vetoa, että vetäistäänpä tänään niskaan jotkut todella erikoiset kuteet. Roope (Latvala, kitara) pukeutui sitten Jeesukseksi, Janne viikatemieheksi, Henkka (Blacksmith, basso) naiseksi, Jaska Hämähäkkimieheksi ja minä itse munkiksi. Eikä alkoholilla ollut mitään osuutta asioihin - itsekin kipusin aivan selvin päin estradille hillumaan, Laiho hymähtää.
- Aluksi jengi tuijotti aika huolella monttu auki, että ketä hemmetin hiippareita tuonne estradille oikein tupsahti. Mutta hyvinhän se meidän pelleshow tuntui kuitenkin lopulta kelpaavan. Henkalle pitää edelleenkin antaa täydet pisteet, sillä hänen "pukeudun naiseksi" -lookinsa oli aivan ehdoton. Jaska taas meinasi tukehtua Spider-Man -asuunsa, sillä puku ei yllättäen oikein hengittänyt.
Entä näkyikö kiertuekumppani Black Label Societyn pomoa Zakk Wyldea? Miehen terveyshän on ollut hieman hataralla pohjalla viime aikoina.
- No, eihän Zakk paljon kulmilla vilahdellut. Itse asiassa taisin nähdä miehen lavan ulkopuolella vain yhden kerran koko rundin aikana. Kaveri ilmestyi aina hotellista ennen keikkaa ja häipyi saman tien vedon jälkeen. Wyldehän joutui kesken rundin sairaalaankin ja kaikki olivat jo vähän huolissaan, että peruuntuuko tämä kiertue kokonaan Zakkin sairastelun vuoksi. Mutta onneksi kaveri toipui hienosti ja erittäin hyvinhän se raapi kitaraansa kaikista ongelmista huolimatta.
Nostetaanpa vielä lopuksi esiin eräs spesiaalikeikka reilun vuoden takaa. Alexi nimittäin esiintyi auto-onnettomuudessa vakavasti loukkaantuneen Deftones-basisti Chi Chengin hyväksi järjestetyssä konsertissa. Soittokavereina toimivat muun muassa Slayerin rumpali Dave Lombardo, System Of A Downin kitaristi Daron Malakian ja Metallican basisti Robert Trujillo.
- Tunnen Deftonesin laulajan Chino Morenon. Mies kysäisi, että ehdinkö soittamaan tällaiselle hyväntekeväisyyskeikalle. Mikäpä siinä! Päädyin sitten tosiaan estradille tulkitsemaan Metallican "Batterya" näiden nimimuusikoiden kanssa. Olihan se aivan tolkuttoman hauskaa ja siistiä!
Modernin metallin ahkerimpiin maailmankiertäjiin kuuluvan Children Of Bodomin loppuvuodesta ei puuttunut kiireitä. Muutaman kuukauden rauhallisempi aikakausi päättyy puolestaan maaliskuussa, kun helsinkiläisyhtye aloittaa taas uuden maailmankiertueen.
Eletään ennätyskuumaa heinäkuuta 2010. Helsinkiläinen Children Of Bodom on saanut myöhemmin ilmestyvän seitsemännen pitkäsoiton biisimateriaalin kasaan. Studiosession on määrä käynnistyä elokuussa.
- Saimme uuden soittokämpän alkuvuodesta 2010. Se oli aivan loistava juttu. Mehän treenasimme aikaisemmin sellaisessa komerossa, että se oli viedä järjen. Siellä oli aika nihkeätä suunnitella uusia biisejä, kun viereisistä soittokämpistä kuului punkkia, deathmetalia ja vaikka mitä. Uusi soittokämppä on parantanut työskentelyolosuhteita aivan älyttömästi. Nyt meillä on viimeinkin oma paikka, johon kukaan ei pääse häiritsemään, myhäilee laulajakitaristi Alexi Laiho.
Albumin suunnitteluvaiheessa Children Of Bodomin maailmassa tapahtui toinenkin suuren luokan muutos. Yhtye päätti nimittäin hyödyntää amerikkalaistuottaja Matt Hyden (mm. Monster Magnet, Slayer, Hatebreed) oppeja - aikaisemminhan Bodom ei ole kelpuuttanut studioonsa pääasiallista tuottajaa.
- Meidän Amerikan-puolen manageriosasto oli sitä mieltä, että tämä tuottajakuvio pitäisi nyt viimeinkin katsoa läpi. He antoivat muutaman mahdollisen työskentelykumppanin nimen ja pyysivät meitä ottamaan pientä miitingiä näiden kavereiden kanssa. Hehän olivatkin toinen toistaan kovempia äijiä ja kaikki tietysti tiesivät musiikista kaiken mahdollisen, Laiho kertoo.
- Hydessä tuntui kuitenkin olevan jotakin erityistä. Sitoutuminen ja innokkuus paistoivat hänen toiminnastaan. Matt todellakin painotti haluavansa tehdä meidän kanssamme parhaan COB-albumin koskaan ja päätimmekin lopulta ryhtyä työskentelemään hänen kanssaan.
Los Angelesissa asuva Matt Hyde lensi ensimmäisen kerran Suomeen keväällä 2010. Children Of Bodom oli tuolloin hiomassa uusia biisejään treenikämpällä ja Hyde ryhtyikin kuuntelemaan herrojen tuoretta toimitusta tarkoin korvin.
- Matt havaitsi biiseissä kaikenlaisia vivahteita ja mies heitti saman tien muutamia hyviä vinkkejä. Siis siitäkin huolimatta, että treenikämppäsoitossa nyanssit tapaavat vähän kadota. Muutaman kerran Matt jopa huomautti muutamista yksityiskohdista, joita hädin tuskin kuulee levyltäkään, kitaristi nauraa.
- Kyllähän sen huomasi, että Matt on työskennellyt monien kovien nimien kanssa. Mies esimerkiksi osasi ehdotella erilaisia vaihtoehtoja oikeassa hengessä. Hän ei yrittänyt olla mikään bändin haltuunsa ottava yksinvaltias vaan koko toiminta eteni hyvässä yhteishengessä.
Aamuviideltä studiossa
Maaliskuussa ilmestyvää "Relentless Reckless Forever" -albumia työstäessään Children Of Bodom myös nauhoitti harkitut demot kaikista uusista kappaleista. Laiho kiittelee vuolaasti tätä päätöstä.
- Olimme vain kerran aikaisemmin työstäneet kunnolliset demot ennen varsinaista levytysurakkaa. Olihan se aivan mielettömän hyödyllistä nauhoittaa ne alustavat versiot. Epämiellyttävien studioyllätysten mahdollisuus pieneni huomattavasti. Samalla säästyi varsinaista studioaikaa, kun nauhoituspaikassa ei enää tarvinnut niin paljon säätää, Laiho miettii ja jatkaa:
- Olin siltikin jossakin vaiheessa vähän huolissani, että saammeko me tämän rieskan äänitettyä aikataulun puitteissa. Meillähän oli nyt vähemmän studioaikaa verrattuna vaikkapa "Blooddrunk"-albumin sessioihin. Mutta sitten me ryhdyimme paiskimaan hommia aika hemmetin rankalla kädellä ja pistimme hommat tylysti purkkiin.
Hyde nousi tässä suhteessa varsinaiseksi työnjohtajaksi.
- Olihan Matt aivan mahdoton työjuhta ja kaveri joikin varmaan viisi litraa energiajuomia päivässä. Oikeasti tuntui, ettei sen miehen tarvinnut nukkua koskaan. Se oli aina joskus aamuviideltä vääntämässä studiossa nappuloita, Laiho nauraa.
Children Of Bodom nauhoitti pääosan "Relentless Reckless Forever" -albumista Hollolassa sijaitsevan Petrax-studion uumenissa.
- Los Angelesin meininkeihin tottunut Hyde oli aluksi ihmeissään, kun me kerroimme valinneemme levyn nauhoituspaikaksi Hollolan. Ehkä se oli aluksi vähän epäileväinen, että löytyykö sieltä Suomen maaseudulta tosiaan tarpeeksi hyvä studio. Mutta eipähän hänen tarvinnut paikan nähtyään enää epäillä, Laiho sanoo.
Nauhoitukset jatkuivat syyskuun aikana Hyden pajalla Kalifornian Van Nyusissa ja levyn viimeistely tapahtui Kanadan Vancouverissa.
- Purkitin soolot ja laulut Los Angelesissa. Petraxin-sessiot sujuivat aikataulun mukaisesti ja minullehan jäi lopulta tavallista enemmän aikaa kirjoittaa lyriikoita - tekstithän jäävät joka tapauksessa aina viimeiseksi. Sanoitukset ovat kylläkin aivan sitä samaa paskaa mitä ne ovat aina olleetkin. End of fucking story, Laiho räjähtää.
Ei aivan. Yhdenkään biisin nimessä ei ole Bodom-sanaa.
- Totta. Huomasin tämän jutun itsekin vasta jälkikäteen. Siinä tuli vähän fiilis, että oops, nyt taisi päästä jotakin unohtumaan. Pitänee laittaa sitten seuraavalle kiekolle pari Bodom-otsikkoa!
Millaista laulujen kirjoittaminen ja nauhoittaminen tällä kerralla ylipäänsä oli?
- Asuin Losissa sellaisessa getto-hotellissa ja kirjoittelin kaikenlaisia lyriikoita yön pimeinä tunteina. Olinkin sitten sopinut Mattin kanssa, että voin pirauttaa hänelle mihin aikaan tahansa, että nyt olisi valmista, ryhdytään huutamaan. Saattoihan se sitten olla vaikka aamulla kello viisi, kun minä sain sanoitukset valmiiksi ja fiiliksen kohdalleen. Huutamisen, ärjymisen ja kaiken riehumisen uuvuttamana menin sitten pariksi tunniksi nukkumaan ja sitten aloitin taas kirjoittamisen. Olihan se tavallaan helvetin rankkaa, mutta myös jotenkin helpompaa kuin aikaisemmin...
Vancouverilaisessa studiossa ääneen pääsivät myös muut yhtyeen jäsenet.
- Painelimme Vancouveriin juuri ennen Yhdysvaltain-kiertueen alkua. Nauhoitimme siellä niin sanotut mullikuorot ja muut levykokonaisuuden viimeiset pienet palaset. Samalla kuuntelimme lähes viimeistellyn albumin muutaman kerran alusta loppuun, Laiho sanoo ja pitää pienen tauon.
- Olihan sen ensimmäisen kuuntelun jälkeen aikamoinen voittajafiilis. Tiukasta aikataulusta johtuen sessiot olivat kuitenkin olleet melkoisen raskaat ja haastavat... Tämän vuoksi olikin sitten aivan mieletön fiilis tsekata valmis lätty kuukausien ahertamisen jälkeen. Muutaman lisäkuuntelun ja jokusen oluen jälkeen kiekko soundasi aina vain paremmalta. Ei mikään huono merkki!
Millaisesta albumista sitten on kysymys? Mihin kohtaan uutuus asettuu Bodom-asteikolla?
- Sitä on tietenkin sen verran syvällä tässä jutussa, että oman analyysin tekeminen on melkoisen mahdotonta. Mutta monet muut ovat kommentoineet, että levyltä kuulee tämän bändin eri aikakausia. Että siellä on esimerkiksi joitakin "Follow The Reaper" -tunnelmia havaittavissa ja toisaalta taas aivan uudenlaistakin meininkiä. Sen verran on lisättävä, että enhän minä todellakaan suunnittele levykokonaisuutta etukäteen tyyliin "kirjoitanpa nyt "Hate Crew Deathroll" -kakkosen" tai jotakin muuta tuollaista. Musiikin täytyy ihan oikeasti tulla täysin spontaanisti - tulee sitten mitä tulee, Laiho vakuuttaa.
- Omasta puolestani voin sanoa vielä sen verran, että uudelle albumille päätyi joitakin parhaita koskaan raapaisemiani sooloja. Myös Janne (Warman, koskettimet) onnistui sooloissa aivan loistavasti. Lisäksi kannusoundit ovat aivan pirun hyvät. Eivätkä ainoastaan soundit vaan myös Jaskan (Raatikainen, rummut) soitto toimii loistavasti. Hänen tulkinnassaan on helvetinmoista groovea.
Hiippareita estradilla
Entä mitä tarpeeksi ahkera yhtye tekee välittömästi studiosession päättymisen jälkeen? Lähtee tietenkin kahden kuukauden mittaiselle Yhdysvaltain-kiertueelle!
- Kyllähän me olemme jo olleet sen verran tien päällä tässä vuosien mittaan, että erilaiset kiertueet tuntuvat nykyään sulautuvan yhdeksi isoksi massaksi. Minulla on todellakin fiilis, että esimerkiksi "Blooddrunk"-levyn kiertueen alkamisesta on kulunut aivan järjettömästi aikaa. Siis jotakin kymmenen vuotta tai vastaavaa, Laiho nauraa.
- Mutta onhan tässä toisaalta kierrettykin maapallo muutamaan otteeseen ja rähisty menemään aivan täysillä. Ja saatu kaikenlaista muutakin aikaan siinä sivussa. Esimerkiksi yksi kokonainen coverlevy!
Children Of Bodom on myös oppinut viihdyttämään yleisön lisäksi myös itseään. Se on hyödyllinen taito jättikiertueita tekevälle ryhmälle.
- Viime syksyisen rundin Halloween-keikka oli todella hauska pläjäys. Kelasimme ennen vetoa, että vetäistäänpä tänään niskaan jotkut todella erikoiset kuteet. Roope (Latvala, kitara) pukeutui sitten Jeesukseksi, Janne viikatemieheksi, Henkka (Blacksmith, basso) naiseksi, Jaska Hämähäkkimieheksi ja minä itse munkiksi. Eikä alkoholilla ollut mitään osuutta asioihin - itsekin kipusin aivan selvin päin estradille hillumaan, Laiho hymähtää.
- Aluksi jengi tuijotti aika huolella monttu auki, että ketä hemmetin hiippareita tuonne estradille oikein tupsahti. Mutta hyvinhän se meidän pelleshow tuntui kuitenkin lopulta kelpaavan. Henkalle pitää edelleenkin antaa täydet pisteet, sillä hänen "pukeudun naiseksi" -lookinsa oli aivan ehdoton. Jaska taas meinasi tukehtua Spider-Man -asuunsa, sillä puku ei yllättäen oikein hengittänyt.
Entä näkyikö kiertuekumppani Black Label Societyn pomoa Zakk Wyldea? Miehen terveyshän on ollut hieman hataralla pohjalla viime aikoina.
- No, eihän Zakk paljon kulmilla vilahdellut. Itse asiassa taisin nähdä miehen lavan ulkopuolella vain yhden kerran koko rundin aikana. Kaveri ilmestyi aina hotellista ennen keikkaa ja häipyi saman tien vedon jälkeen. Wyldehän joutui kesken rundin sairaalaankin ja kaikki olivat jo vähän huolissaan, että peruuntuuko tämä kiertue kokonaan Zakkin sairastelun vuoksi. Mutta onneksi kaveri toipui hienosti ja erittäin hyvinhän se raapi kitaraansa kaikista ongelmista huolimatta.
Nostetaanpa vielä lopuksi esiin eräs spesiaalikeikka reilun vuoden takaa. Alexi nimittäin esiintyi auto-onnettomuudessa vakavasti loukkaantuneen Deftones-basisti Chi Chengin hyväksi järjestetyssä konsertissa. Soittokavereina toimivat muun muassa Slayerin rumpali Dave Lombardo, System Of A Downin kitaristi Daron Malakian ja Metallican basisti Robert Trujillo.
- Tunnen Deftonesin laulajan Chino Morenon. Mies kysäisi, että ehdinkö soittamaan tällaiselle hyväntekeväisyyskeikalle. Mikäpä siinä! Päädyin sitten tosiaan estradille tulkitsemaan Metallican "Batterya" näiden nimimuusikoiden kanssa. Olihan se aivan tolkuttoman hauskaa ja siistiä!
UnknownSoldier
Member
Uusimmassa Sue:n numerossa Jannen ja Henkan haastattelu, linkki lehden nettiversioon:
http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=8581
http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=8581
sleeper666
MetalMutha
sleeper666
MetalMutha
sleeper666
MetalMutha
Areenassa Jannen ja Henkan haastattelu 7 päivää aikaa katsoa. Alkaa n. 00.36.00 kohdalta
http://areena.yle.fi/audio/1299182684387
http://areena.yle.fi/audio/1299182684387
Tuo Arto Nyberg -jakso näyttääkin olevan jo Areenassa. http://areena.yle.fi/video/1299438121836 Alexin osuus alkaa 13.14->
Ja Aamu-tv:n pätkä: http://areena.yle.fi/video/1299572724666 Esitysaikaa ei ole rajattu. Näkyy myös ulkomailla.