Mikä on mielestäsi Bodomin paras levy???

Hatecrew deathroll sitten ehkä follow the reaper koska siltä albumilta kuulin ekaa kertaa bodomia ja sen jälkeen kuunnellu bodomia 24/7
 
vaikea sanoa kun kaikki on aivan mahtavia,mutta hate crew deathroll tai follow the reaper luulisin, something wild vois olla kolmonen,mutta kaikki on huippuja!!
 
Paha valita. Joko Follow the Reaper tai Hate Crew Deathroll. Molemmat niin hyviä levyjä, molemmilla aivan järjettömän hyviä biisejä. Ehkä se kuitenkin on tuo Follow the Reaper.
 
Hmm. Bodomin vanha tuotanto on ok, ihan hyvää. Mutta kyl kai se menee Hate Crew Deathrollin puoleen.!
 
Tosi paha valita, mutta kyllä Follow The Reaper taitaa viedä voiton. Every Time I Die on paras Bodom-biisi ikinä, ja tuolta levyltä löytyy muitakin upeita tapauksia. Biisien sanoituksia kun lueskelee, niin ehdottomasti ne värisyttävimmät löytyy FTR:ltä
Hate Crew Deathroll on loistavaa kamaa myös.
Are You Dead Yet? on jollain tapaa erilainen kuin aikasemmat levyt, ja siitä tykkäilen myös.
Kaiken kaikkiaan jokainen levy on loistava. Ihan ehdotonta lempparia ei pysty valitsemaan.
 
Minulle on erittäin vaikeaa mennä sanomaan mikä on paras, koska Bodomin tyyli on muuttunut vähän joka levyllä(minun mielestä) ja tykkään niistä jokaisesta. Sanotaan nyt vaikka, että se eka ostama Bodomin levy eli Hatebreeder. Siinä on sitä melodiaa, joka saa miehen vieläkin kyykkyyn.
 
Sanoisin että Hate Crew Deathroll. Ei yhtään huonoa biisiä, ja muutenkin se nyt vaan on minun mielestäni paras.
(Joo, olen hyvä perustelemaan)
 
kolme uusinta levyä on parhaita.. taitaa mennä semmosessa järjestyksessä että paras on Follow The Reaper, sitten Hate Crew Deathroll, ja vikana Are You Dead Yet. :D
 
metalmadness said:
Kaikki on hyviä levyjä mutta follow on liian kevyttä :OMG:

Ja jos sun mielestä Follow The Reaper on liian kevyttä niin mitäs toi AYDY? sit on ????
 
Vaikka Reaper olisikin hieman kevyempi kuin vaikka hatebreeder, niin se paikataan levyn helvetinmoisella melodisuudella. Kissing The Shadowsin soolot ja melodiat. ah
 
Päätinpä kirjoittaa uudestaan tosta parhaasta albumista. Levy ei ole kyllä muuttunut mutta arvostelu on jonkin verran elikkäs :

Paras albumi on minun mielestäni Hatebreeder koska kyseinen levy on sitä parasta bodomia (Something Wild myös mutta Hatebreederissä on vaan sitä jotain) kyseinen levyhän on bodomin toinen albumi niin kuin kaikki tietävät ja levy ilmestyi 1999, mut anyway. Levy alkaa hieman erikoisemmalla biisillä Warheart, joka ei ole sitä normaalia bodomia mitä kuultiin Something Wild levyllä. Tästä herääkin kysymys onko tämän tyylinen hyvää vai huonoa musaa. Itseeni ainakin Warheart iski ihan kympillä heti ensimmäisellä kerralla. Varsinkin biisin melodia jää aina soimaan päähän ja biisin kertosäkeessä aina tulee mukana öristyä.


Seuraavana biisinä levyllä on nopeaakin nopeampi Silent
night bodom night, jossa on erittäin reilusti kitara melodioita varsinkin soolo on niin mahtavan melodinen että olin ihan fiiliksissä kun kuulin tämän biisin. S n b n on kyllä ehdottomasti bodomin paras vetäisy ikinä, siihen perusteluiksi riittää biisi on täydellinen alusta loppuun!


Hatebreeder on levyn seuraava biisi, joka ei auennut itselleni ekalla kerralla joten joudun kuuntelemaan biisin pariin kertaan ennen kuin se siitä tuli hyvä biisi. Kyseinen biisi aluksi jäi vain hyväksi mutta kun kuuntelin sen vielä muutaman kerran lisää niin biisistä tuli aivan täydellinen, mutta ei Hatebreeder vedä vertoja levyn aijemmille biiseille, mut onhan se hyvä jatko nopea tempoisille biiseille.


Neljäs biisi levyllä on hieman hitaampi tempoisempi biisi joka on nimeltään Bed Of Razors. Biisi alkaa kosketinsoitin melodialla josta minulle heräsi kysymys että onko se bodom nyt menny tekemään jonkun Instrumentaalin levyllä mutta onneksi muutaman hetken päästä kuuluu muutkin soittimet. Hyppäsin riemusta kun kuulin kosketinsoitin ja kitara melodiat yhtä aikaa ja kun laiho alkaa laulamaan niin biisi vain paranee. B O R parantaa levyn kokonaisuutta roimasti, koska biisi ei ole pelkkää tuplabasari nakutusta alusta loppuun niin kuin S n b n on. B O R soolo on erittäin mielenkiintoinen sillä soolo alkaa ensin Laihon melko nopealla kitarasoololla jossa pää hajoaa kun sen kuulee. Ekalla kerralla olisin uskonut että soolo olisi loppunut pelkkään kitarasoolon mutta näin ei käynyt koska Wirman aloittaa koskettimellaan oman soolonsa joka ei mikään paras ole mutta sopii biisin melko hyvin.


Toward Dead End on seuraavana luvassa. T D E on sitä parasta bodomia S n b n rinnalla koska biisi on nopea , melodinen, hyvin sovitettu, soolot aivan täydellisiä ja sanoitus on kerrankin todella hyvä. Biisistä siis ei sen enempää :D paitsi T D E parantaa levyn arvoa entisestään sillä jos levyllä loput biisitkin ovat samantyylisiä niin levystä tulee melkeinpä LEGENDA . Kuudentena biisinä on Black Widow jossa Laihon muija Kimberlykin huutaa jossain vaiheessa :) mut kuitenkin.


B W laskee T D E tupla basari mätön hitaampiin rumpu komppeihin ja hyvä niin sillä ei montaa samanlaista biisiä jaksa peräkkäin kuunnella. Onhan B W:ssäkin tuplabari nakutusta mutta ei se niin paljoa. B W sanat on kyllä varmana tehtynä tyyliin 5minuutissa koska ne ovat niin karmeat . Se laskee biisin arvo sanaa jonkun verran , mutta muuten biisin melodia ja kertosäe ovat hyviä mutta eivät täydellisiä, joten kokonaisuutena biisi on keskiverto luokkaa.


Wrath Within on levyn seuraava pläjäys . Tämän biisin arvostelin viimeks levyn heikoimmaksi mutta sitä se ei kyllä ole, koska silloin en ollut kuunnellut biisiä kuin ehkä 2kertaa. 5kuuntelun jälkeen biisistä tuli erittäin hyvä ja mieleeni tuli että kyllähän tämänlaista biisiä jaksaa enemmänkin kuunnella! kyseinen biisi on myös vähän erilainen kuin biisi niin kuin Warheart:kin mutta silti se ei haittaa mitenkään koska biisi on vain hyvä veto B W keskiverto biisin jälkeen.


Seuraava biisi on bändin oma nimikko biisi eli siis Children Of Bodom. Biisi alkaa tuttuun tyyliin kitarariffillä jonka jälkeen biisi muuttuu vauhdikkaan melodiseksi jossa on sitä kuuluista tuplabasari mättöä, kitara / kosketinsoitin sooloja. Biisistä ei löydy mitään huonoa sanomista paitsi ehkä ne sanat jälleen kerran mutta ei anneta sen haittaa ;D


Levyn viimeinen biisi on Downfall jonka kuulin ensimmäisenä tältä levyltä koska kyseinen biisi on musavideo biisi ja biisiä soitettiin radiossa ihan älyttömästi. Downfall parantaa entisestään levyn lopullista nautintoa todella reilusti koska biisi on täydellinen lopetus tälle levylle, koska biisi nyt on vain täydellinen :)


joten siinäpä tämä aika outo arvostelu Hatebreeder levystä sanoisinko. levy saa arvosanaksi itseltäni 10-
(- Tulee muutaman biisin heikoista sanoista)